Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle olisi varattu esimerkiksi sukulaistytön rippijuhlissa muutama riisikakku, kun muut herkuttelevat juhlapöydän notkuvista antimista? Tai kahvilan vitriinissä sinulle olisi tarjolla ainoastaan yksi gluteeniton kahvileipä, joka näyttää jo nähneen parhaat päivänsä?
Vaikka asia on kärjistetty, on se monelle keliaakikolle täyttä totta.
Syöminen liittyy meidän jokaisen elämään joka ikinen päivä. Sen lisäksi, että se pitää meidät hengissä, on se myös sosiaalinen tapahtuma.
Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyy aina jossakin hetkessä syöminen jollakin tavalla.
- Ystävät kokoontuvat yhteen viettämään tyttöjen tai poikien iltaa.
- Saat kutsun tai lapsesi saa kutsun syntymäpäiväjuhlille.
- Työpaikalla palaveerataan tai joku tuo viikonloppuna ylimääräiseksi jääneet leivonnaiset maanantaina kahvihuoneen pöydälle työkavereiden tuhottavaksi.
- Tai esimerkiksi sukujuhlissa emäntä laittaa parastaan ja tarjolla on sen seitsemän sorttia ja vähän enemmän.
Vaikka puhetta jossakin hetkessä olisi ollut keliakiasta, voi tarjoilu silti olla varsin yksitoikkoista ja jopa ankeaa.
Gluteeniton tarjoilu voi olla se välttämätön paha, johon ei tarvitse kiinnittää niin suurta huomiota.
Onko oikeasti näin?
Noin 40 000 suomalaista on saanut keliakiadiagnoosin. Ja yhä noin 70 000 ihmistä sairastaa tietämättään keliakiaa.
Joten on hyvin todennäköistä, että ystäväpiirissä, työpaikalla ja sukujuhlissa on joku, jolla on keliakia.
Keliakian diagnosointia vaikeuttaa se, että sairaus voi tulla ilmi hyvin erilaisin oirein.
Ja koska oireet ovat niin moninaiset, saatamme helposti laittaa keliakian oireet muiden asioiden piikkiin.
On tärkeää löytää keliakiaa sairastavat, sillä sen jälkeen, kun diagnoosi on saatu, ei asian kanssa ole leikkimistä.
Hoitamaton keliakia altistaa nimittäin monille lisäsairauksille.
Keliaakikolle diagnoosin saaminen voi olla helpotus. Kaikille oudoille ja selittämättömille kivuille ja oireille on vihdoin saatu selvyys.
Keliakia voi tulla myös puun takaa, varsinkin jos se on ollut täysin oireeton. Silloin reaktiona voi olla suoranainen järkytys.
Diagnoosi voi olla myös asia, johon suhtautuu sillä hetkellä vähän ”eihän tämä ole niin iso juttu” – asenteella.
Jos keliaakikko miettii vielä tuossa vaiheessa, ettei tämä ole niin iso juttu, niin samaa miettivät myös terveet ihmiset.
Varsinkin silloin, jos he eivät oikeasti tiedä mistä oikein on kyse.
Kyse on isosta asiasta, eikä asiaa auta, jos työpaikalla, ystävätapaamisessa tai vaikka sukujuhlissa joku sanoo sinulle, että eihän tämä ole niin iso juttu.
Tai että voithan sinä kuitenkin vähän maistaa. Eihän yksi pala voi mitään pahaa tehdä.
Ai niin, en muistanut, mutta voithan sinä yhden palan maistaa.
Mietitään asiaa hieman toista kautta.
Jos ystäväsi kertoisi sinulle syövänsä päivittäin lääkettä sepelvaltimotautiin, niin joutuuko hänen lääkityksensä kyseenalaiseksi?
Todennäköisesti kukaan ei sanoisi hänelle, että eihän yhdellä tabletilla ole mitään merkitystä. Tai eihän siitä ole mitään haittaa, jos jättää lääkkeet ottamatta.
Molemmissa hoidetaan sairautta.
Sepelvaltimotaudin hoidon perusta on riskitekijöiden minimointi ja optimaalinen ennustetta parantava lääkehoito.
Ja keliakian ainoa hoitomuoto on gluteeniton ruokavalio.
Gluteenittomalla ruokavaliolla hoidetaan keliakiaa ja pyritään ehkäisemään muiden vakavien lisäsairauksien syntyminen kuten esim. lonkkamurtumia, masennusta, suolistosyöpää ja osteoporoosia.
Ei kuulosta kovin pieneltä asialta.
Keliaakikon elämä olisi huomattavasti helpompaa, jos voisi aamulla napata pillerin poskeen ja homma olisi sillä selvä.
Allekirjoitan tämän täysin, sillä sen jälkeen…
… kenellekään ei tarvitsisi kertoa, mitä sairautta sairastat.
Nyt joudut kertomaan sen joka paikassa ja vielä monta kertaa.
Missä muussa sairaudessa joudut kertomaan sairautesi joka käänteessä ja joka kerta kahvilassa, ravintolassa tai vaikka matkoilla?
Joudut varmistamaan joka paikassa, että sinulle tuotu annos tai tuote on gluteeniton, vaikka olisit varmistanut asian aiemmin tilauksesi yhteydessä tai maksaessasi sen kassalla.
Keliakiassa on yksityisyys kaukana.
… mitään ruokaa ei tarvitsisi varoa.
Voisit istua huolettomasti niin kahvi- kuin ruokapöytäänkin, kotona ja kodin ulkopuolella, matkustamisesta puhumattakaan.
Vaihtoehtoja olisi pilvin pimein ja saisit takaisin kaikki ne herkut ja ruoka-aineet, joista jouduit aiemmin luopumaan.
… voisit nauttia kaikista vaihtoehdoista ilman huolen häivää.
Jatkuva epäileminen, tarkkuus ja asioiden selvittäminen verottaa voimia. Ja se ei riitä, että itse on tarkka, joudut vaatimaan tarkkuutta myös muilta. Se voi ärsyttää muita ja saat helposti tuntea sen omissa nahoissasi.
Aina ei jaksa, joskus on helpompi ottaa vain kuppi kahvia ja olla hiljaa.
Keliaakikko ei ole nirso, nipottaja, eikä itsensä korostaja.
Keliaakikko yrittää ainoastaan hoitaa sairauttaan ja estää muut mahdolliset lisäsairaudet. Ja vaikka keliaakikko olisi kuinka tarkka, ei kukaan tiedä tulevasta.
Mutta se tiedetään, että yksikin muru gluteenia on keliaakikolle liikaa.
Jos nyt mietit uudelleen tokaisua; ”voithan sinä yhden palan maistaa”, niin mitä ajatuksia se nyt sinussa herättää?
Rakkaudella
Virpi
Ps. Lue tästä mikä riski keliaakikkoa odottaa kodin ulkopuolella.
