Mitä tehdä, kun ei jaksa mitään, eikä mikään huvita?

Väsymys voi tuntua aloittamisen vaikeutena eli tunteena, että ei jaksa tehdä mitään, eikä mikään oikein edes huvita. Väsymyksen taustalla voivat olla esimerkiksi epäterveelliset elintavat, stressi tai univaje. Uni on meille jokaiselle elintärkeää ja se on myös yksi painonhallinnan apukeinoista. Usein kykymme arvioida unen määrää on huono. Silloin univaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia jokapäiväiseen arkeen.

Uni voi olla rikkonaista, vaikka itse ei sitä edes huomaa. Se, että menee nukkumaan kymmeneltä ja herää kuudelta, ei tarkoita sitä, että olisi nukkunut kahdeksan tuntia. Jos aamulla väsyttää ja herää täysin pökerryksissä kellon soittoon, ei unen laatu ole ollut hyvä.

Jos taas aamulla olo on virkeä, mutta iltapäivällä väsymys iskee, syynä ei välttämättä ole unenpuute, vaan esimerkiksi riittävän energian puute. Tällöin tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi säännölliseen ruokailurytmiin.

Väsymys voi olla myös oire masennuksesta. Koska pitkäaikainen hoitamaton masennus lisää monien sairauksien riskiä, on sen tunnistaminen ja hoito tärkeitä. Mikäli omat keinot eivät tuo kaivattuja tuloksia, kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Tuntuuko ajatus liikkumisesta mahdottomalta?

Kun väsymys painaa, voi ajatus liikkumisesta tuntua mahdottomalta. Tuossa hetkessä kannattaa miettiä stressaako itse liikkuminen vai liikkumattomuus. Mietitkö liikkumattomuudesta aiheutuvia haittoja?

Stressillä on negatiivinen kaiku, vaikka ilman stressiä emme saisi juuri mitään itsestämme irti. Pieni stressi antaa meille jokaiselle tarvittavan potkun aikomuksen sijaan lähteä liikkumaan tai tekemään jotakin. Se saa ottamaan sen tärkeän askeleen.

Entä, jos ei jaksa tehdä mitään, ei edes ottaa ensimmäistä askelta? Silloin ajatus liikkumisesta voi aiheuttaa ylimääräistä stressiä.

Kukin meistä stressaa eri tavalla eri tilanteissa. Yhtä stressaa esimerkiksi riittämättömyyden tunne tai tekemisen puute, toista taas jatkuva kiire tai tekemättömät työt. Kolmatta stressaa parisuhdeongelmat tai muut ihmissuhteet ja neljäs stressaa vaivoista tai jostakin aivan muusta. Jokainen meistä kuitenkin stressaa jollakin tavalla. 

Stressireaktio on täysin luonnollinen, ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun…

  • stressiä kasataan stressin päälle.
  • stressitila kestää liian pitkään.
  • stressitila koetaan liian usein.

Ongelmia alkaa syntyä silloin, jos elimistö ei ehdi palautumaan stressaavasta tilanteesta. Stressaantuneena esimerkiksi alkoholin käyttö, tupakanpoltto ja epäterveellinen syöminen lisääntyvät. Usein myös liikuntaharrastukset ja ulkoilu jäävät vähemmälle.

Stressaantuneena saatamme passivoitua jopa huomaamattamme ja negatiivinen kierre on valmis. Epäterveellinen ruoka yhdessä aktiivisuuden ja liikkumisen vähenemisen tai passivoitumisen kanssa lisäävät ongelmia painonhallinnassa. Paino tuppaa nousemaan ja se stressaa vielä lisää.

Kun syö epäterveellisesti, väsyy entisestään. Elimistö ei saa tarvitsemaansa energiaa, eikä väsyneenä jaksa miettiä terveellisemmän ruoan valmistamista. Silloin on helppo sortua valmiisiin ruoka-annoksiin tai käyntiin pikaravintolan autokaistalla. Näistä ruoka-annoksista saa toki energiaa, mutta ne ovat pääasiassa höttöhiilareita ja turhia kaloreita, joten olo voi olla entistä väsyneempi.

Stressaantuneena myös makeanhimo voi pahentua. Entä jos stressaa liikkumisesta juuri tämän takia? Entä jos makeanhimo lähtee lapasesta ja yrittää korjata sen jälkiä liikkumalla? Kohta ei enää halua näyttäytyä entisellä kuntosalilla, lenkkipolulla tai vaikkapa uimahallissa. Liikkuminen voi tuntua entistä haasteellisemmalta.

Lue tästä: Miksi muutos pelottaa?

Oletko valmis tekemään asialle jotakin?

Stressitilanteen purkamiseen löytyy kaksi vaihtoehtoa; rentoudu tai liiku.Tee mielellään näitä molempia.

Toisella rentoutumisharjoitukset toimivat paremmin ja toisella taas liikunta. Valitse se, mikä tuntuu itsellesi parhaimmalta ja toimivalta. Tänään se voi olla liikkuminen, huomenna se voi olla rentoutuminen. Ajoittain elimistö vaatii enemmän rentoutumista ja hiljentymistä ja toisinaan taas enemmän aktiivisuutta.

Kuuntele kehoasi ja reagoi kehon hälytyskellojen herätyksestä. Mieti mitä tuossa hetkessä voisi tehdä toisin. Kun oppii kuuntelemaan kehoaan, tietää milloin pitää hellittää, eikä tilanne pääse pahenemaan. Ennen tuota taitoa saattaa kuitenkin joutua keskittymään rentoutuspuoleen ja yksinkertaisesti lepoon, jotta saa elimistön stressitilan purettua.

Lähde liikkeelle maltillisesti pienin askelin. Pienikin liikuskelu on parempi kuin passiivisuus. Kun aloittaa liikkumisen, kannattaa muistaa, ettei lähde liikkeelle täysillä, eikä aloita liian vauhdikkaasti. Mikäli tekee näin, kuormittaa omaa elimistöään entisestään. Jos aloittaa täysillä, todennäköisesti into loppuu yhtä nopeasti kuin se alkoikin.

Älä tee liikkumisesta itsellesi uutta stressitekijää. Liikkumisen tulee olla mukavaa, mielekästä ja nautinnollista. Tee sitä mikä tuntuu hyvältä siinä hetkessä ja tee jotain muuta seuraavalla kerralla.

Minkälaisesta liikkumisesta olet joskus nauttinut?

Joskus joudumme menemään vuosien tai jopa vuosikymmenten taakse löytääksemme sen, mutta takuulla jostakin mielesi sopukasta löytyy lajeja, jotka ovat tuoneet sinulle iloa. Aloita näistä lajeista.

Liikkuminen voi olla uintia, joogaa, tanssia, venyttelyä, ratsastusta, hiihtoa, sauvakävelyä, sienestystä, marjastamista, kalastusta, metsässä tai puistossa kävelyä, vaellusta, pyöräilyä, mailapelejä tai vaikka kaikkia näitä. Se voi olla myös ihan jotain aivan muuta. Sinä tiedät parhaiten.

Ole valmis lähtemään liikkeelle. Se kannattaa riippumatta siitä, minkä ikäinen olet tai minkälaisia kokemuksia liikkumisesta sinulla on. Parhaimmillaan voit löytää itsellesi harrastuksen, joka vie mukanaan. Toisaalta saat kokemusta eri lajeista, joista ei välttämättä tullut suosikkejasi. Olet kuitenkin näitäkin kokemuksia rikkaampi. Lajien parista voi löytää myös uusia samanhenkisiä ystäviä. 

Kun teet asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja mielekkäitä, parannat omaa hyvinvointiasi. Joskus ne saattavat kuitenkin jäädä arjen pyörityksen jalkoihin ja oma hyvinvointi saattaa jäädä taustalle. Silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi omien arvojen äärelle ja miettiä mitkä asiat ovat oikeasti itselle tärkeitä ja mitkä asiat tuovat iloa elämään.

Lue tästä: Mikä on, kun väsyttää koko ajan? Lue 6 vinkkiä väsymyksen selättämiseen.

Rakkaudella
Virpi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *